Viimeisimmät päivitykset

Rifelin Zidane (Zida)

Minä kerron teille hieman itsestäni, jotta tiedätte, mistä tämä kaikki on saanut alkunsa.

Eli minä olen tämän perheen ensimmäinen koira ja siksi olen Koira isolla K:lla. Minä olen tämän koiralauman pomo ja välillä luen noille muille aika kovasti lakia. Sisua ja ärhäkkyyttä minusta löytyy, jos tarve vaatii ja totuushan on, että ei se Napoleonkaan koollaan hallinnut.

Yleisesti ottaen olen kumminkin suloinen, ihana ja kiltti pieni koira. Iltaisin menen iskän ja äiskän sänkyyn, annan molemmille iltapusut ja käyn nukkumaan niiden kainaloon. Tai kiipeän niiden syliin sohvalle ja alan nukkumaan. Se onkin yks lempiharrastuksistani, siis nukkuminen.

Viisaskin osaan olla. Useimmiten ajattelen kuin nuo ihmiset ja osaan tehdä asiat niin kun ne kuuluu tehdä, eli olen siis melkein ihminen, ainakin ajatuksiltani. Äippä ja iskä aina päivittelevät minun viisaita oivalluksiani. Täytyy kyllä itsekin myöntää, että joskus päähänpistoni ovat kyllä vähemmän viisaita, mutta vanha totuushan kuuluu, että nerous ja hulluus ovat lähellä toisiaan. Välillä pitääkin miettiä, kumpiko niistä olen? Yleensä kyllä omasta mielestäni olen se nero, mutta jos muilta kysytään, niin ne varmaan pitävät hulluna.

Äiskän ja iskän mielestä minun rasittavin tapani on haukkuminen. Ne eivät taida ymmärtää tällaista "suurta" vahtikoiraa, vaikka hyvää hyvyyttäni ilmoitan kaikki äänet tontilla, ettei vain pääse käymään niin, että rosvo yllättää ja vie kaikki minun rakkaat luut ja lelut. Tosin Ursulan ja Joonaksen se voisikin viedä, jotta saisin itselleni kaikki herkut ja lelut.

Rakkauden kohteeni on pallot. Suuret, pienet, värilliset tai yksiväriset, pehmeät tai kovat. Voisin leikkiä niillä vaikka koko päivän ja vielä yöllä unissanikin. Onneksi myös iskä rakastaa palloja, joten meillä on yhteinen harrastus eli pallon pelaaminen. Jalkapalloilijan mukaanhan olen nimenikin saanut. Ja yhtä nopeakin osaan olla, kuin ne palloilijat. Juoksen kuin tuulispää ja olen salamannopeasti joka paikassa, jotta varmasti saan sen pallon itselleni. Joskus talvi-iltaisin, kun kumpikaan (tai tarkemmin iskä) ei jaksa pelata palloa, katsomme tv:stä, kun siellä onnelliset leikkivät pallolla.

Minä olen käynyt vain kaks kertaa kauneuskilpailuissa, kun se näyttelykärpänen päätti tuota äiskää puraista. En minä siellä pärjännyt, sillä olenhan enemmän sitä älykkötyyppiä. Kotikoiraksihan olen tähän perheeseen tullutkin, joten se ei ketään haitannut, vaikka menestystä ei tullutkaan. Enemmän minä kyllä nautinkin kotona olosta ja agility-kentällä juoksemisesta. Agilitya tuo äiskä aina kesäisin minun kanssa harrastaakin.

Syntynyt minä olen Tampereen lähellä Viialassa, Seija Virran luona kennel Rifelissä. Terveisiä sinne kotikenneliin.